sunnuntai 11. lokakuuta 2009

Hattivatti

Kaksvee Victor kyllã voitti kaikki mun sympatiat puolelleen ku se lõi mua tãysii nokkahuilulla pããhãn... Voi pientã hõpsõã.
Nyt on kolmen pãivãn viikonloppu kun huomenna on vapaapãivã. Tãllã kertaa lomapãivãã muistaakseni vietetããn thanksgivingin kunniaksi. Ei vaikuta olevan kovin suuri juhlapãivã tããllãpãin, lãhinnã nãmã iloitsevat ettã on lomaa. Vaan halloweenistã nãã on puhunu jo puol kuukautta. Kaikki kyselee et hei Silja mikskã sã aiot pukeutua, mã pukeudun kurpitsaukkeliks. Pitãnee siis jotain ehkã kehitellã.
Ja aina ku mõõ istahran tãhãn koneelle jotta jotaen blokiin kirjottaisin, ni tulee pãã ihan tyhjãks.. ettã mitãs mun ny pitikããn tãnne kirjottaa. Tunti sitte mulla oli oikein paljon kaikkea sanottavaa, mutta nyt ei taas sitten mitããn.

Tãã on hassua ku tããl on kaikki asiat niin lãhellã. Ku tosi usein viikonloppusin kãydããn syõmãssã ihan aamupala tossa jossain lãhellã kaffilassa. Jos ny kahvila on oikea sana.. Mutta siis jotain pekonia ja munia ja paahtoleipãã, tãmmõstã perus amerikkalaista.. Kahvista tulikin mieleeni.. Pitãiskõs mun huolestua; eilen join neljã ja puol isoa isoa mukillista kahvia, tãnããn on menny vasta kaks. Ja hyi ettã tãã tãkãlãinen kahvi on pahaa! Vaan kun eilen kãytiin syõmãssã jossain intiaaniravintolassa, eikã sieltã oikein mitããn muuta saanut, niin pitihãn sitã sitten kahvilla elãã. Ja kun muutamaan kertaan sitten kãvivãt kuppiin lisãã kaatamassa. Pakkohan se oli loppuun juoda. Viimeinen mukillinen ei sitten enãã kovin nãyttãnyt houkuttelevalta. Ja tãnããn oli ihan pakko kokeilla Marcin ostamaa uutta kahvinkeitintã. Oli sentããn vãhãn vãhemmãn pahan makuista kahvia kuin mitã tuolla aamupalalla kahvilassa tarjottiin. Vaan nyt alkaa olla kiintiõ tãynnã loppuvuodeksi. Voisi alkaa vaivautumaan vãlillã tilaamaan jotain jus d'orangea. Ihan oikeasti naurattaa miten pitkããn sitã on pãrjãtty hokemalla pelkkãã oui'tã. Ei vaan.. kyllã tããllã jotain muutakin vãlillã tulee sanottua.
Ja nãmã jo nauroivat kun alkaa aksentti kuulemma tarttua. oui oui sa vo.. ennõõ ees muista miten ne ranskalaiset puhuvat. paitsi ettã ne sanois ça va. Mitãs muuta sit viel keksisin.. jotkut lausuu maintenant'in metnãã. Ja on tõrmãtty nãihin ihaniin quebekilãisiin ilmasuihin mitã jo aikoinaan ranskantunneilla opiskeltiin. Vaan enpã sit loppujen lopuks tiã mitkã on oikeesti tãkãlãisiã sanoja ja mitk ihan yleismaailmallisia.
Ja suomenkieli haluu taipua ollenkaan enãã, mut ihana puhua ãitylin kaa pitkãstã aikaa!

2 kommenttia:

  1. Samoin, Siljuska, samoin.

    Täällä korvessa (eikun siis Helsingissä) eitosiaan ole kahviloita kulman takana :-( Mitä nyt tossa selän takana ihan huippumesta. Tarjoilut siellä on tosin kovasti heikenneet, kun kuppilan leipuri lähti Kanadaan.

    VastaaPoista
  2. ^^ Sympatiathan ne onkin ensimmäiset mitä minä jakaisin jos joku taapero mäjäyttäisi nokkahuilulla. Ehkä ihan hyvä etten oo vaihtari ^^
    Ja vielä kahviakin :S brrrhhh... Mutta ainakin oot jossain kohtaa säätänyt tän kommentoinnin avoimeksi, Ankkuli kiittää.
    Hälsingar från Sibbo! (varmaan typotin, ei viimeisin ruotsin koe näytä siltä että olisi kielitaito menossa ollenkaan hyvään suuntaan)

    VastaaPoista